Curro
Haettiin uuden vuoden aattona Kalajoelta.
Äitini on jo kauan haaveillut uudesta
koirasta, kun Ticosta aika jätti.
Ensin mietittiin kodinvaihtajaa, mutta lopulta päädyttiin
siihen, että mahdollisen
ongelmakäytöksen poiskytkemiseen ei olisi resursseja, vaan
pennun voisi
opettaa alusta asti rajoilla ja rakkaudella tavoille.
Niin selasimme Apulaa ja heti pisti silmään tämä
pentue.
Ahdistavaa kun ihmiset teettävät tarkoituksella sekarotuisia
pentuja ja pyytävät
niistä satoja euroja.
Meille taisi tulla polttoaine Kalajoelle ja takaisin kalliimmaksi kuin
itse koira.
Koiraa hakemaan lähdettiin myös sillä asenteella,
että saatamme tulla kotiin ilman koiraa.
Jos pennut olisivat olleet jotakin tallin perälä kasvaneita
ihmisarkoja elämänalkuja, niin
olisi jäänyt ottamatta.
Kaikki epäillykset karisivat kuitenkin saman tien kun
pääsimme perille.
Koirilla oli mahtavat oltavat, niitä oltiin totutettu arjen
rutiineihin,
esim. kynsienleikkaukseen. Kaikki lähialueen lapset olivat
käyneet myös lääräämässä
pentujen
kanssa joten ne olivat todella sosiaalisia.
Emä oli hyvin hoidettu ja todella mukavan luontoinen.
Pennut olivat iloisia, hyvin hoidettuja ja todella mukavan oloisia
kaikkineen. Pentujen isästä ei ole 100 prosenttista
varmuutta, mutta oletettavasti se on musta noutajasekoitus, joka on
nähty pyörivän alueella.
Curro nukkui koko automatkan. Kun tulimme kotiin, tutki heti paikat ja
alkoi leikkimään.
Tunnin jälkeen oli pakko viedä kakara pissalle ja hieman
jännitti, kun ulkona alkoi raketinpauke.
Turhaan jännitti. Poika ei ollut moksiskaan. "tämon mun
piha", näkyi ilmeestä ja molemmat tarpeet tehtiin reippaasti
ulos. Ensimmäinen yö nukuttiin tyytyväisenä aamu
kymmeneen kertaakaan heräämättä. Pojalla on
selkeästi hermorakenne kunnossa. Uskomattoman sopeutuvainen
kaveri.
Vaikuttaisi myös kohtuullisen kovapäiseltä koiralta.
Tälle sivulle tulee pientä blogia Curro-pojan
elämästä ja touhuiluista.
|
Curro ja piki
leikkii! ☺
13.8.2008
Pitkästä aikaa Curronkin kuulumisia!
Pojasta on tullut mies. Hurmaava mies. Noin iloista, pyyteettömän vilpitöntä ja hassua koiraa on hankala sanoin kuvailla. Jäppinen on mahtava persoona. Curro on opettelemassa tottiksen alkeita, nyt harjoitellaan sivulle tuloa, seuraamista, sekä paikallaan makuuta. Koiran vire on aina megakaakossa, joten koulutettaessa se pitää saada rauhoittumaan ennen uuden asian opettelua, mikä ei sinällään ole tuottanut mitään ongelmia. Curro on todella perso nameille ja tykkää kovasti myös leikkimisestä, joten sitä on helppo palkata. Tuntuu, että pelkkä kehukin riittäisi, kun on siitäkin jo niin onnessaan.
Hyvän mielen koiruus! ♥
Curro jäi pienemmäksi kuin luulimme, toki se saattaa vielä hieman kasvaa, mutta ei enää radikaalisti. Curro on keskikokoinen ja painaa n. 22 kiloa.
Kotielämä pojun kanssa on helppoa. Arjen rutiinit menevät kuin itsestään, malttia voisi joissakin asioissa olla enemmän, joten sitä treenataan erilaisilla arkielämän harjoituksilla.
Vielä mä meinaan potkia äidin ja tuon mustan pirun tokokokeisiin jahka ovat valmiita (äiti, älä yhtään intä!!!) Ovat hyvin toisilleen sopiva hassu parivaljaikko! ☺
Meinasi unohtua astetta tärkeämpi asia; Currito-burrito on oppinut nostamaan myös jalkaa! ☺
21.2.2008
Curron elämässä on tapahtunut paljon uutta.
Toko-rintamalla pojalla menee hienosti. Istuminen ja maahanmeno alkaa
sujumaan ja
makkarakävelykin luistaa liukkaasti. Luoksetuloa olemme ottaneet
maneesilla niin, että
minä olen toiminut apuna ja pitänyt Curroa ja äiti menee
poispäin innostaen sitä.
Lopuksi äiti huutaa tänne ja päästän Curron
irti. Liikuttavan suloista katseltavaa. ♥
Viime kerralla kokeilimme hyppyä. Ihan parilla laudalla niin,
että este oli todella matala.
Hienosti hyppi innoissaan edes takas namipalkalla.
Curron kanssa liikkeitä on vielä opeteltava nami palkalla,
koska se on koiralle parempi kuin lelu.
Koira leikkii kyllä hyvin, mutta harjoituksen jälkeen sen
keskittyminen ei tahdo riittää.
Toinen on niin piskuinen vielä.
Nyt äiti on ollut kuntoutuksessa koko viikon ja poika on joutunut
olemaan yksin kotona. Äidin tekemät yksioloharjoitukset ovat
tuottaneet tulosta. Koira pääsee pissalle aamulla puoli
kahdeksan, jonka jälkeen jää yksin. Seuraavan kerran se
saa seuraa kello kymmenen, jolloin se käydään
ruokkimassa ja puolen päivän aikaan se pääsee Dinan
kanssa vapaana pitkille metsälenkeille. Lenkin jälkeen
maistuu raaka lihaisa lampaanluu ja poju jää rauhassa
syömään ja nukkumaan. Seuraavan kerran kotiin tullaan
neljältä.
Mitään tuhoja ei ole tehty, eikä poika ole edes
pissannut ja kakannut sisään!
Autoonkin maltetaan jäädä kauniisti, eikä
työnnetä tassuja luukun väliin.
Kaikki on helpottunut huomattavasti.
Lenkillä ollaan tehty vapaanaolon luoksetulo harjoituksia.
Mulla on namipussi taskussa ja kesken leikin kutsun koirat luokse ja
palkkaan ne. Nyt Curro käy jo istumaan ja odottamaan makupalaa,
ihan pyytämättä!
Currolle kuuluu siis pelkkää hyvää! ☺
5.2.2008
Tänään Curro pääsi
jälleen maneesille. Poika tiesi jo selvästi, että
tänne on tultu hommiin. Aluksi äiti ja poikansa
leikkivät saalistusleikkiä ja huomasi että pojalla alkaa
tosiaan olemaan virtaa. Lelun heittokin oli niin kivaa ja oli mahtava
juosta sitä hakemaan. Curro hakee jo lelun ja tarjoaa sitä.
Lisäksi poika on oppinut jo aikas hyvi istumaan.
Luoksetulo on jo arkielämässä yksi
tärkeimmistä liikkeistä ja sen takia sen harjottelu
pitäisi aloittaa heti pentuna. Juu, Curro-poika tulee ja lujaa! ☺
Aivan nauratti millä innolla poika lähti kuin raketti mamansa
luo. Muutama toisto otettiin, noin 4 ja sitten poika pääsi
odottamaan. Ekaa kertaa malttoi käydä pisulla maneesilla. On
se sen verran jännä paikka, ettei siellä aiemmin ole
voinut tarpeitansa tehdä. Siinä luoksetulon ohella Curro
makkarakäveli. Hienosti menikin! Noin nuori poika ja nyt jo
oppinut todella paljon uusia asioita.
Treenien jälkeen leikkasin pojulta kynnet. Alkuun kokeilin ja
sainkin 2 kynttä leikattua ilman apuvoimia. Sitten alkoi
käydä tylsäksi ja äiti otti pojun syliin ja
minä leikkasin. Parempi olla varovainen ettei mene hermoon... Nyt
on suunitelmissa tehdä niin, että minä leikkaan
vielä pari kertaa ja sitten vaihdetaan osia, että minä
otan syliin ja äiti saa alkaa harjoittelemaan leikkaamista. Sitten
pikku hiljaa yksi kynsi kerrallaan niin, että äiti tekee sen
yksin. Eipä tuo jässikkä tunnu mistään olevan
moksiskaan...
 |
"Tämän
mä taidan kohta nylkeä!"
2.2.2008
Paljon on tapahtunut lyhyessä ajassa.
Curro oppii hyvää vauhtia sisäsiistiksi, vielä
tulee sanunnaisia vahinkoja päivässä sisälle,
mutta suurin osa tarpeista tehdään jo reippaasti ulos.
Poika on todella rohkea. Sekä jyrkät kellarin portaat,
että kylmät ja inhottavat
metalliset teollisuusportaat on menty jo pari viikkoa.
Luoksetuloharjoituksia Curro pääsi harjoittelemaan
sunnuntaina maneesilla,
ja ne alkoivatkin mallikkaasti. Makkarakävelyn harjoittelua
jatketan sisulla ja nyt
äiti onkin löytänyt sellaisen otteen, ettei poika saa
vietyä sormia mennessään.
Nyt poju saalistaakin jo hienosti maneesilla, vaikka
ympärillä on häiriötä.
Curron kanssa on luvassa tiukka kuri ja järjestys, josta ei
tietenkään rakkautta puutu. Poika on osoittanut olevansa
erittäin kovapäinen ja erittäin tietoinen siitä.
Nyt on jo pari kertaa yritetty komennella äitiä.
Tällaisen käytöksen kytkeminen pois heti pentuna on
hyvin tärkeää.
On vaikeaa saada koira kuriin kun se venähtää 30
kiloiseksi uppiniskaiseksi kauhukakaraksi vain noin muutaman kuukauden
päästä.
Se hyvä puoli tuossa kullannupussa on, että se rakastaa
kaikkia. Se on vilkas ja energinen, ottaa kontaktia omatoimisesti, se
on todella kiltti ja leikkisä ja pärjää hienosti
isommassakin laumassa.
Palaillaan taas! ☺
 |
Curro ja
äiti tottistreeneissä! ☺
19.1.2008
Curro ja äiti ovat olleet reippaita.
Makkarakävelyä on harjoiteltu reippaasti
ja se sujuukin jo hienosti! Nyt jopa pysähdyksessä Curro
tarjoaa istumista itse!
Huomenna Curro pääsee taas maneesille treenaamaan.
Itse olen kiinnittänyt huomiota koiran kontaktihakuisuteen.
Se tulee siltä niin luonnostaan (toisin kuin Dinalla). Samaten jos
sitä kutsuu, se keskeyttää mitä ikinä onkaan
tekemässä ja tulee riemulla luokse. Huomenna poika saisi
mennä isolle kentälle. Curro leikkii hienosti kotona.
Sillä on taistelutahtoa ja saalisviettiä kyllä. Nyt
pitäisi saada se leikkimään maneesilla ilman, että
kaikki muu kiinnostaa. Enpä usko että tuo tuottaa ongelmia!
 |
Curro-poika 13
viikkoa! ☺
3.1.2008
Elämäni ensimmäiset treenit ja ihan oikea
metsälenkki! ☺
Mentiin autolla ja minut laitettiin taakse sen tosi ison tytön
kanssa, jota ne sanoo Dinaksi.
Olipa outoa, aluksi piti ihan vaan pari kertaa piipata, kun me pennut
kerran voidaan, mutta
loppu matka menikin köllötellessä.
Päästiin jonnekkin paikkaan joka oli isoin ikinä!!!
Siellä oli valtava vuori ja niin paljon tilaa
juosta, etten olisi millään kerinnyt tutkia kaikkia paikkoja
, vaikka oltaisiin oltu siellä koko päivä!
Toi Sevil leikitti mua kovasti ja aluksi vähän huvittikin,
mutta täytyy sanoa, että olisin kyllä mieluummin
tutkinut sitä kummallista paikkaa.
Uusia ihmisiäkin siellä oli ja ne katsoi kun me leikittiin.
Toi ihmistyyppi, sillä oli semmoinen nahkarätti, jota oli
kiva retuuttaa. Kyllä tuo onkin aika heikko tyttö, kun voitin
sen niin monta kertaa. Loppupeleissä alkoi homma
käymään tylsäks ja mua kiinnosti kaikki muu paitsi
leikkiminen, joten tuo tyyppi laittoi mut taas sinne auton taa ja
jatkettiin matkaa.
Ohhoh, eikö me mentykään kotiin?!
Mentiin jonnekin uuteen kummalliseen paikkaan, jota nuo sanoi
metsäksi. Siellä oli myös paljon puita. Ja kaikkia
muitakin kasveja, joiden nimeä en ole vielä oppinut ulkoa.
Sain monta uutta ystävää joiden kanssa saimme juosta
vapaana. Oli tuo Dina, sitten joku tooosi iso poika jota ne sanoi
suursnautseriksi ja suuri se olikin! Sitten oli pehmeli, pieni
kiinanharjakoira, siitä mä tykkään, kun musta tulee
iso ja sitten oli Cola, joka oli kanssa aika ihana. Ne kaikki tais
ajatella että mä oon ihan ookoo.
Me mentiin tooosi pitkä lenkki, tai musta ainakin tuntui
siltä kun se oli mun ensimmäinen. Lenkin jälkeen mentiin
taas semmoisella autolla ja tultiinkin kotiin tällä kertaa.
Nyt voin sanoa, että uni maittaa... ☺
Painoseurantaa...
Päivämäärä
|
Ikä
|
Kiloa
|
1.1.2008
|
9,5
viikkoa
|
6,5
|
16.1.2008
|
11,5
viikkoa
|
8,15
|
29.1.2008
|
13
viikkoa
|
9,15
|
6.2.2008
|
14
viikkoa
|
10,5
|
21.2.2008
|
16
viikkoa
|
13,5
|
3.3.2008
Tänään kävimme lekurilla pojun kanssa. Olemme kiinnittäneet huomiota, että kun Curro kiihtyy, tulee sille hengitysvaikeuksia. Rakensimme jo kauhukuvia päässämme, mutta onneksi ei mitään löytynyt! ☺ Pojulla on vain ahtaat hengitystiet, joka kuulemma korjaantunee iän myötä!
29.1.2008
- Painon nousu on hieman
hidastunut, mikä kielii siitä, että ei tuosta
välttämättä ihan
mahdotonta jörkälettä tule. Ensimmäiset viikot tuli
tasaiseen tahtiin kilo ja nyt s on hidastunut huomattavasti.
Hyvä vaan, että kasvaa hitaasti, pysyy runko kunnossa!
Terveystietoja:
Curro sai ensimmäisen
rokotuksen 16.1.08 (ja neljännen madotuksen viikkoa ennen).
Lääkäri totesi että aika äjjä
tästä tulee ja kehui muutenkin koiran luonnetta.
Seuraava rokotus kuukauden päästä.
|
